torstai 8. joulukuuta 2011

Luku 1
Elämä tänään on hienoa!

Kylläpä alkoi elämä pyöriä oman navan - vai pitäisikö sanoa kaulan - ympärillä tänä syksynä. Löysin lokakuun loppupuolella 2011 kaulastani viinirypäleen kokoisen patin ja marssin lääkäriin. Söin antibiootit, mutta patille ei tapahtunut mitään. Kuurin jälkeen menin työterveysasemalle uudelleen, kaula ultrattiin, ja patteja löytyi kaksi lisää. Ne todettiin hyvälaatuisiksi imusolmukkeiden suurentumiksi. Sain kuitenkin lähetteen sairaalaan jatkotutkimuksiin.

Reilut kaksi viikkoa sitten yksi kaulapateista leikattiin tutkittavaksi. Samalla kaapivat pois kitarisan. Operaatiosta selvisi yhden yön sairaalareissulla. Särkylääkkeitä napsin neljänä päivänä. 5-6 sentin pituinen leikkaushaava kaulalla on jo mukavasti vaalentunut. Helppo nakki.

Viikon kuluttua leikkauksesta tuli jo ensimmäiset tulokset: lymfooma, imukudossyöpä, se on. Ei tullut järkytyksenä, osasin odottaa sitä. Saattelin oman lähisukulaisen hautaan samaisen taudin väsyttämänä pari vuotta sitten; toki hänellä oli muitakin vaivoja ja ikääkin kaksi kertaa enemmän kuin minulla. Kun patti löysi tiensä minun kaulalleni, arvasin heti, mistä taas tuulee.

Jälleen kului viikko. Viime maanantaina sain sitten lisätietoa: follikulaarinen non-Hodgkin-lymfooma, kätevästi NHL. Alkoi armoton odottelu: milloin pääsen hoitoon?! Suurin patti kaulalla kasvoi jo melkein silmissä pienen kananmunan kokoiseksi. Muita oireita ei ole ollut, yöllistä hikoilua lukuun ottamatta. Aamuisin on "veikeä" herätä pää ja yöpaidan selkämys litimärkänä.

Tänä aamuna sain vihdoin soiton syöpäosastolta. Aika nopeaa toimintaa! Veritautien (?) lääkäri soitti, että aloitellaan lisätutkimuksia, TT-kuvauksia ja hoitoja ehkä jo ennen joulua. Tauti on kuulema hitaasti etenevää sorttia, joten ei tässä ole kiirettä. Voisin mennä töihinkin tässä välissä. Kysyin, että miten sukkelasti ne nopeasti kasvavat patit paisuvat, kun minun kaulani turpoaa tällä vauhdilla... Parin minuutin kuluttua sain uuden soiton. Kaulapatti olikin ärhäkästi kasvavaa, kun kitarisan kasvusto oli ollut sitä rauhallisempaa sorttia. No, aikataulu muuttui siitä sitten kiireisemmäksi, ja hoitopaikka järjestynee jo muutaman päivän kuluttua!

Tuon soiton jälkeen heräsin kuin unesta. Ihmismieli on toisinaan käsittämätön. Tunsin valtavaa innostusta, jopa lievää iloa! Minä pääsen hoitoon! On tässä riittänyt itsellä ihmettelemistä: miksi olen näin hyväntuulinen, aikaansaava ja energinen, vaikka minulla alkanee ensi viikolla vähintään kuukausia kestävät sytostaattihoidot, kenties sädehoidot, joilla on omat ikävät vaikutuksensa, ja tukkakin lähtee päästä ehkä jo kahden viikon kuluttua. Ei haittaa, kunhan pääsee hoitoon, jee!

En ole koko aikana osannut surra tätä "sairastumista". Lainausmerkeissä siksi, että en koe olevani sairas. Sitähän minun ei tarvitse ajatella nyt, että hoitamattomana tämä veisi hengen ehkä piankin. Toki tilanne on pysäyttänyt ja pistänyt miettimään asioita. Öisin on tullut valvottua ja päiväunet ovat venyneet. Eniten olen murehtinut läheisiäni: omaa miestä, pikkutyttöäni, perhettä, ystäviä. Läheisen sairastuminen on karmea juttu, muistan sen liiankin hyvin parin vuoden takaa. On paljon helpompi olla tilanteessa sisällä, sairastaa itse!

Mutta tämä blogi keskittyy minuun ja mun patteihin. Täällä aion olla itsekäs ja purkaa omia tuntojani ja kokemuksiani - lukekoon se, jota asia kiinnostaa!

Mutta vielä tähän päivään. Tärkeän soiton jälkeen pukeuduin, nielaisin kupillisen mansikka-puolukka-mehukeittoa ja läksin ostoksille! Listalla oli ensimmäiset joululahjat sekä terveysruokia kiinalaisen lääketieteen mukaan. Netistä löytyy kivasti tietoa siitä, mitä syöpäpotilaan olisi hyvä syödä hoidon tueksi. Uskoo ken tahtoo, mutta eipä noista haittaakaan varmasti ole.
Marketista lähti mukaan mm.
- parsakaalia (sehän jo tiedetään, huikea elintarvike ravintoarvoltaan)
- tomaattia
- japanilaista vihreää teetä (erityisesti japanilainen sisältää runsaasti syöpää ehkäiseviä polyfenoleita)
- kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä (omega-3 rasvahappoja tehokkaassa muodossa!)
- omenia
- sipulia
Oheisesta linkistä löytyy lisätietoa ruoka-aineiden vaikutuksista, ihan terveillekin ihmisille.

http://www.naturaid.net/ravinto.htm

Tässäpä tämä tällä erää. Palaan lähipäivinä asiaan! Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

1 kommentti:

  1. Miten voi nolla näin hankalaa muka lähettää kommentti????? Jospa NYT:
    Niin sitä vaan, että onpa kiva, kun laitoit tän blogin. Paitsi, että se on sulle kirjoittaja-tyyppinä varmasti terapeuttista, saadaan myös me muut seurailla tilanteen kehittymistä tätä kautta. Näin ei tartte olla sua koko ajan vaivaamassa kysymyksillä. Se kun saattaa alkaa joskus tympimäänkin, kun kymmenen kertaa kysytään samaa asiaa saman päivän aikana...
    tsemiä hoitoihin!
    Riina

    VastaaPoista